Automaatiomaailmassa ei kukaan ole voinut olla törmäämättä käsitteisiin Teollisuus 4.0 ja IoT tai ”Industry 4.0 ready” ja muihin vastaaviin termeihin. Kokemukseni mukaan monilla ei ole kuitenkaan käsitystä siitä, mitä nämä hienot termit oikein tarkoittavat. Halusinkin kirjoittaa ensimmäinen blogiartikkelini Sensorolan uusille verkkosivuille juuri tästä ajankohtaisesta aiheesta.
Automaatioalan toimijat kysyvät itseltään ja toisiltaan, mitä hyötyä meille näistä asioista on ja pitäisikö meidänkin siirtyä käyttämään niitä? Syy yleiseen hämmennykseen on selvä: termejä on käytetty markki-noinnissa surutta, joskus jopa perusteetta ja usein kyllästymiseen asti. Tällöin viesti jää leijumaan melko abstraktille tasolle. Oma, hieman subjektiivinen vastaukseni teknologian käyttöönottoa miettiville on: Kyllä, teidän kannattaa hyödyntää Teollisuus 4.0 termin alla myytävää uutta teknologiaa. Miksi? Siitä lisää tekstin loppupuolella.
Ovatko anturit pilvessä?
Teollisuus 4.0 hypetykseen sekoittuu IoT (Internet of Things). Teknologia 19 -messuilla moni tuli osastollemme kysymään, ovatko meidän anturimme jo pilvessä ja jatkoivat: ”Meillä on järjestelmä, jolla kerätään dataa ja sen perusteella voidaan päätellä tiettyjä asioita ja tehdä tiettyjä toimenpiteitä. Voisiko myös teidän antureiden tuottamaa tietoa hyödyntää tässä?”. Useimmiten vastasin kysymykseen, että anturimme eivät ole pilvessä eivätkä todennäköisesti ihan heti tule olemaankaan. Tämä johtuu siitä, että toimittamamme anturit ovat yleensä kiinni suoraan koneen tai prosessin ohjauksessa tai säädössä. Tällaisessa käytössä avoimet ja langattomat (esimerkiksi 5G) tietoverkot ovat mahdollisesti liian haavoittuvia ja hitaita.
Jos meiltä taas kysytään, voidaanko antureidemme dataa siirtää pilveen, vastaus on Kyllä useimmissa tapauksissa. Asiakkaidemme koneet ovat olleet yhteydessä internettiin jo pitkään ja tietoa on yleensä suhteellisen helppo siirtää koneen suljetun järjestelmän ulkopuolelle.
Eri asia on, jos koneen varsinaisen takaisinkytkentäviestin ohessa halutaan hyödyntää esimerkiksi langatonta 5G -verkkoa suoraan anturille ja sen avulla saatavaa erillistä yhteyttä kunnossapito-tarkoituksiin tai jonkun muun tarkoituksen tukena. Yksittäisen komponentin kytkemisessä verkkoon on varmasti haavoittumisriskinsä, vaikkei verkkoa varsinaisesti ohjaukseen käytettäisikään.
Aika näyttää mitä tulee tapahtumaan. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että 5G -verkon mahdollisuuksia tullaan hyödyntämään laajemmin muualla kuin varsinaisessa teollisuustuotannossa.
Mihin tarvitaan älykkäitä ”4.0 ready” antureita ja mitä ne tänä päivänä ovat?
Hypetyksen vuoksi jää helposti huomaamatta, että myyntitermien takana kehitetään ja markkinoidaan uusia ja hienoja tuotteita, jotka tarjoavat konkreettisia etuja antureiden käyttäjille jo nyt – ilman tarvetta esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen. Antureiden ja toimilaitteiden tasolla Teollisuus 4.0 tarkoittaa asiakkaillemme uusia mahdollisuuksia tuottaa lisäarvoa koneiden käyttäjille.
Esimerkiksi IO-link anturit tuovat käyttäjälle hyvin paljon uusia ominaisuuksia, käytännössä samaan tai jopa edullisempaan hintaan kuin perinteiset anturit. Uudet ominaisuudet voivat tarkoittaa koneen helpompaa sekä edullisempaa kokoonpanoa ja käyttöönottoa, ennakoivaa huoltoa, edullisempia kunnossapitokustannuksia tai koneella tuotettua joustavampaa ja tehokkaampaa tuotantoa. Tämä kaikki tekee koneista kilpailukykyisempiä. Samoja mahdollisuuksia ovat tarjonneet ethernet -pohjaiset väyläanturit jo vuosikausia, mutta IO-link tuo nämä mahdollisuudet myös yksinkertaisiinpiin antureihin, kuten esimerkiksi induktiivisiin kytkimiin.
Suomalaiset koneen rakentajat ovat aina olleet automaation edellä-kävijöitä. Siksi uskon, että Teollisuus 4.0- ja IoT-hypetyksen alta pystytään näkemään myös ne yksinkertaiset, kustannustehokkaat ja helposti hyödynnettävissä olevat edut, joita uudet älykkäät tuotteet tarjoavat koneenrakennukseen. Haluamme olla mukana murroksessa auttamassa ja omalta osaltamme parantamassa asiakkaidemme kilpailukykyä
Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille oikein hyvää ja menestyksellistä vuotta 2020! Jos sinulla heräsi kysymyksiä blogini aiheesta, älä epäröi ottaa yhteyttä. Keskustelen aiheesta mielelläni lisää kanssasi.
Ollaan yhteydessä!
Olli Huttunen
myyntijohtaja
Puh: 0207 289903
olli.huttunen@sensorola.fi
