Valitse vaihtoehdoista itseäsi kiinnostavat aihealueet. Lähetämme sinulle uutiskirjeitä valitsemistasi aihealueista ja Sensorolan palveluista noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Uutiskirjeen voi perua milloin vain. Kiitos tilauksesta ja mukavia lukuhetkiä!
Kaikki
Askon-Blogi-50v-automaatio

Askon blogi: Ennen kaikki oli paremmin, vai?

 Aloitin työskentelyn automaatioalalla, ainakin tilinauhan mukaan, vuonna -83. Olen siis työskennellyt automaation parissa jo viidellä eri vuosikymmenellä. Valtaosan tästä ajasta olen ollut teknisen myynnin eri tehtävissä. 

Näiden vuosien aikana yhteiskunnassa, työelämässä ja vapaa-ajan eri sektoreilla on tapahtunut valtavia muutoksia niin käyttäytymisessä (muidenkin kuin itseni osalta), kommunikoinnissa, kuin tavoissa toimia eri tilanteissa. Tekniikan kehittymisestä puhumattakaan. 

Työtaipaleeni alussa tiedonsiirto asiakkaan ja toimittajan välillä käytiin pääsääntöisesti kirjeiden ja lankapuhelimen (nuoremmat huomio puhelu siis tosiaan siirrettiin kuparikaapelia pitkin) avulla ja tyypillinen kommunikointi teknisten tuotteiden maahantuojan ja ulkomaisen valmistajan välillä käytiin kaukokirjoittimen eli telexin välityksellä lennätinlinjaa pitkin. Telefaksikin alkoi yrityksissä yleistyä noihin aikoihin ja se oli sentään tietoliikenneteknologiaa, eli fyysisien dokumenttikopioiden lähettämistä paikasta toiseen puhelinverkon välityksellä. 

Muistan kuinka tarjouksen tekemisprosessi eteni seuraavasti; ensin ruutupaperille karkeasti speksit, sitten paperiseen tarjouspohjaan ruksaamalla myynti- ja maksuehdot, jonka jälkeen koko nivaska toimitettiin erilliselle, siis oikeasti, tarjouksia kirjoituskoneella puhtaaksi kirjoittavalle osastolle, joka puhtaaksikirjoitti tarjouksen kirjoituskoneella. Tämän jälkeen puhtaaksikirjoitettu tarjous tuli vielä allekirjoittaneen hyväksyttäväksi. Sitten mahdolliset korjaukset (sama proseduuri lähes alusta), jonka jälkeen tarjous toimitettiin kirje-kuoressa postitse asiakkaalle. Tämähän ei yleensä vienyt viikkoa/kahta kauempaa. Lähes reaaliaikaiset savumerkit eivät siis olleet yleisessä käytössä enää tuolloin. 

 
 

 

Urani alkutaipaleella ehkä tärkein asiakaskontaktointitapa, aikamoinen yhdyssana muuten, oli asiakaskäynnit. Tämä oli toimittajille lähes ainoa mahdollisuus esitellä uudet tuotteet ja niiden maailmaa mullistavat ominaisuudet heti tai ainakin lähes heti tuoreeltaan. Mistäpä muualtakaan asiakas olisi niistä tietoa saanut, paitsi ehkä kilpailijoilta hieman väritettynä totuutena. Maailman asioista saatiin tietää viiveellä, nopeimmin yleensä radion ja television välityksellä. Mitä kauempana tapahtumien keskipiste oli, sitä kauemmin uutisten saanti kesti, tosin ei silloin niin kovin kiire ollut mihinkään.

Nyt on ajat ja myyjänkin rooli hieman toinen. Tieto liikkuu kuvan ja äänen, ehkä kohta jopa hajun muodossa mistäpäin maailmaa tahansa, jopa lähiavaruudesta, nanosekunneissa jokaisen meistä käteen jo nähdäkseni viisivuotiaista tai nuoremmistakin alkaen. Hieman haasteellista myyjän on lähteä rinta kaarella kertomaan uusista hienouksista asiakkaalle, kun tieto on valveutuneen ja asiasta kiinnostuneen asiakkaan saavuttanut erilaisten sivustojen, foorumeiden, blokien, #jamitänäitänyton, kautta jo paljon aiemmin. Toisaalta sinivaloruutu ei onneksi vielä korvaa ihmistä kanssa-käymisessä toisen ihmisen kanssa, vaikka niin saattaisi erinäisissä sosiaalisissa tilannekohtaamisissa luullakin, kun sivusta seuraa tällaisia tilanteita. 

Roolimme, toimittaja-asiakas, puolin ja toisin, on siis melko paljon muuttunut reilussa neljässäkymmenessä vuodessa. Ei se mitään niin sen kuuluukin ja uusi sukupolvi on aina erilainen kuin edeltäjänsä. Pojasta polvi paranee.

Ollaan yhteydessä!

potretti_asko_valtonen-145x150

Asko Valtonen, avainasiakaspäällikkö
Puh: 0207 289906, asko.valtonen@sensorola.fi


Haluatko lisätietoa antureista, hinnoista tai palveluista?